Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 15.1.2019 klo 9.00-16.00 

Päivässä käytiin läpi maakunta- ja sote-uudistuksen liittyen ajankohtaiset asiat sekä esiteltiin Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 3. versio erityisesti järjestöjen näkökulmasta.

Työpajoissa kerättiin järjestöjen näkemyksiä järjestämissuunnitelman jatkotyöstöä varten.

Lisäksi päivässä käynnistettiin yleishyödyllisten järjestötoimijoiden tapaamiset ja jatkossa käynnistetään työryhmät tuottamaan sisältöä hoito- ja palvelukokonaisuuksiin sekä arvioimaan hoito- ja palvelukokonaisuuksia erityisesti järjestöjen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Nämä työryhmät tulevat olemaan avoimia, joten niihin voi tulla mukaan matkan varrella vuoden 2019 kuluessa.

Päivä kokosi yhteensä lähes sata järjestötoimijaa keskustelemaan siitä, mitä tulee huomioida maakunta- ja sote-uudistuksessa erityisesti järjestöjen näkökulmasta.

Päivässä käyty yhteinen keskustelu ja työpajojen ydinviestit hyvin tiiviisti kiteytettynä ovat seuraavat:

  • Järjestöjen vahvuutena on asiakkaan kuuntelu ja kokemuksen arvostaminen sekä palveluiden joustava räätälöinti. Järjestöt tulee ottaa yhteismitallisena mukaan kumppaneiksi ilman, että etukäteen suljetaan määrittelyillä jotain järjestöjä pois. Pitkin järjestämissuunnitelmaa pitää näkyä järjestöjen monimuotoisuus ja erityisyys.  Käsitteitä tulee määritellä (myös valtakunnallisesti), jotta syntyy yhteinen ymmärrys sisällöistä. Hoito- ja palveluketjujen rakentamiseen on luotava sovittu prosessi järjestöjen toimintojen mukaan saamiseksi. Palveluntuottajien yhteistyöhön järjestöjen kanssa tulee luoda kriteerit ja kannusteet. Kokemusasiantuntijat tulee ottaa tasavertaisina mukaan mm. palveluiden kehittämiseen.
  • Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisessa korostettiin maakunnan vastuuta huolehtia järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan avustusten jatkuvuudesta.
  • Palveluiden hankinnoissa toivotaan hyödynnettävän monipuolisia mekanismeja esimerkiksi yksioikoisen kilpailuttamisen sijaan
  • Asiakkaiden ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta palveluohjaus on aivan keskeistä. Järjestöjen toimintojen pariin ohjaamisessa tarvitaan sähköisten alustojen lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta. Asiakaspalautteen antamisessa on oltava myös muut kanavat kuin digitaaliset.
  • Koska kyseessä on monien toimijoiden ja kansalaisten kannalta merkittävä uudistus, tulee työhön myös maakunnallisella tasolla kytkeä tiiviisti tiedolla johtaminen sekä TKI-toiminta. Lisäksi todettiin, että järjestämissuunnitelmasta tarvitaan myös selkokielinen versio.

Jokaisen työpajan tarkempi yhteenveto päivitetään kunkin työpajan kohdalle. 

Päivässä saatiin todella arvokasta tietoa pureksittavaksi ja jalostettavaksi. Viestejä ja materiaalia hyödynnetään hankkeemme vaikuttamistoiminnassa ja käytännön toiminnan eteenpäin viemisessä koko vuoden kuluessa. Toimitamme kaiken materiaalin koottuna myös vastuuvalmistelijoille hyödynnettäväksi järjestämissuunnitelman 4. version laatimisessa sekä keskustelemme heidän kanssaan järjestöjen viesteistä.

Aamupäivässä esitetyt diat: 

Uudistuksen tilanne ja Keski-Suomen järjestämissuunnitelma Mikael Palola
Havaintoja järjestämissuunnitelmasta järjestöjen näkökulmasta katsottuna Anne Astikainen
15.1.2019 Anne Astikainen

Työpajat

  1. Kasvupalvelut. Työpajan vetäjät Keski-Suomen TE-toimistosta kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen (Yhteiset palvelut)  ja palveluesimies Sirpa Lehto (Tuetun työllistämisen palvelulinja).
    Kasvupalvelut työpaja yhteenveto 15.1.19
  2. Vammaisten palvelut. Työpajan vetäjät vammaispalvelupäällikkö Armi Lehtinen Jämsästä sekä sosiaali- ja terveyspoliittinen neuvonantaja Markku Niemelä (emeritus).
    Vammaisten palvelut työpaja yhteenveto 15.1.19
  3. Lasten ja perheiden palvelut. Työpajan vetäjät perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila Viitasaarelta ja kehittämispäällikkö Annemari Sinikorpi MLL:stä.
    Lapsi- ja perhetyö työpaja yhteenveto 15.1.19
  4. Ikäihmisten palvelut. Työpajan vetäjät Äänekoskelta perusturvajohtaja Saara Kuusela, arjen tuen palveluiden palvelujohtaja Saara Paananen, ympärivuorokautisen hoidon palveluvastaava Anne Harjula, kotihoidon palveluvastaava Satu Rantanen sekä kuntoutusyksikön vastaava ohjaaja/ esimies Anne Puukilainen.
    Ikäihmisten palvelut työpaja diaesitys
    Ikäihmiset työpaja yhteenveto 15.1.19
  5. Päihde- ja mielenterveyspalvelut. Työpajan vetäjä Leena-Kaisa Härkönen, mielenterveyspalveluiden muutosagentti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
    Päihde- ja mielenterveys työpajan diat
    MT-ja päihdepalvelut työpaja yhteenveto 15.1.19
  6. Potilasjärjestöt. Työpajan vetäjät Johtajaylilääkäri Vesa Kataja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä toiminnanjohtaja Kristiina Pigg, Keski-Suomen Sydänpiiri.

Työpajoissa käytiin läpi järjestämissuunnitelm.aa työpajan substanssiin/ teemaan liittyen Työpajoihin osallistujien tehtävänä on pohtia ja tuottaa sisältöä järjestämissuunnitelman jatkojalostamiseksi palveluiden käyttäjien (asiakkaiden) ja järjestöjen näkökulmasta mm. seuraavien teemojen ja kysymysten kautta:

    1. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö
      Järjestämissuunnitelmassa (s 29-30) on kuvattu maakunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä. Haluatteko jollain lailla kommentoida tai konkretisoida tätä osiota?
    2. Järjestöyhteistyö hoito- ja palvelukuvauksissa.
      Järjestämissuunnitelmassa on monen palvelun kohdalla mainittu yhteistyö järjestöjen kanssa. Mitä tämän yhteistyön tulisi olla konkreettisesti? Mitä palveluntuottajilta tulisi edellyttää, jotta yhteistyö toimii?  Millainen olisi ns. järjestöpositiivinen palveluntuottaja?  Miten järjestöjä koskevan tiedon saatavuus varmistetaan hoito- ja palveluketjuissa/ asiakas- ja palveluohjauksessa?
    3. Palveluiden käyttäjien näkökulma
      Mille suunnitelma mielestänne vaikuttaa palveluiden käyttäjien näkökulmasta? Miten palveluissa parhaiten edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä? Tehkää konkreettisia ehdotuksia suunnitelman jalostamiseksi.
    4. Järjestölähtöisen toiminnan määrittely.
      Järjestämissuunnitelmassa (s. 164-167) on ensimmäinen luonnos järjestölähtöisen, yleishyödyllisen toiminnan määrittelyksi. Tavoitteena on auttaa hahmottamaan sitä, minkätyyppiset toiminnot jatkossakin olisi syytä säilyttää yleishyödyllisinä markkinoilla tuotettavien palveluiden rinnalla. Määrittelyt kaipaavat kommentteja ja keskustelua, joten työpajassa kannattaa ottaa myös tähän liitteeseen kantaa sekä tehdä ehdotuksia siitä, missä ja miten palveluiden ja yleishyödyllisen toiminnan rajanveto -keskustelua jatketaan.

Tervetuloa!



Muokattu viimeksi: 19.01.2019