Luhangan Kotiseutuyhdistys Ry

Peltolan Mäkitupalaismuseo on Luhangan tärkein nähtävyys ja kansallinen kulttuuriaarre.

(Vihreistä linkeistä lisää tietoa ko. asiasta)

Peltolan Mäkitupalaismuseo on Luhangan Tammijärvellä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen perinnekohde. Rakennukset, interiöörit sekä esineistö kertovat elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka.

Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa-maantien välissä sijaitseva alue on osa Mäentaloa ja sitä kutsutaan Peltolan kyläksi. Mäkitupalaisten ja muonamiesten asuttama alue muutettiin museoksi vuonna 1962. Peltolan vanhin rakennus Isotupa rakennettiin alun perin savutuvaksi 1700-luvulla. Isotupaan on kytketty myöhemmin toinen asuinhuone ja aitta porstuoineen. Alueella on kaikkiaan 19 hirsirakennusta, jotka olivat usean perheen käytössä. Isotuvan lisäksi alueella on kaksi muuta asuinrakennusta (Keski-rakennus ja Juliuksen rakennus), useita aittoja, latojasavusaunatalli ja navetta sekä vajoja ja kaksi keittokotaa.

Peltolan alueen pihapiirissä rakennukset sijoittuvat vapaamuotoisesti maastoon kuvastaen mäkitupalaisten elämänmuotoa aidoimmillaan. Alkuperäiselle paikalle museoitu rakennuskanta yhdessä ympäröivän perinnemaiseman kanssa on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Veikko Huuskolan omistuksesta mäkitupalaisalueen rakennukset siirtyivät vuonna 1960 Luhangan Kotiseutuyhdistyksen haltuun, joka vuosien varrella on vastannut vanhojen rakennuksien ja museoalueen kunnossapidosta.

Mäkitupalaisalueella asui aikoinaan useampi perhe jopa neljä perhettä kerralla. Jokaisella perheellä oli oma navetta, jossa oli yksi tai kaksi lehmää ja syksyllä teurastettava sika. Jokaisella perheellä oli myöskin ½ hehtaaria peltoa viljeltävävään.

Mäkitupalaisilla oli tiettyä velvoituksia maanomistajaansa kohtaan, sillä veroja maksaakseen heidän täytyi tehdä työtä isännälle 4 viikkoa vuodessa. Ylimääräisestä työstä he saivat palkan esim. heinänteosta talonisännälle.

Mäkitupalaisten oikeuksiin kuului talon hevosten käyttöoikeus mm. polttopuiden hakemiseen talon mailta. He eivät olleet maanviljelijöitä torpparien tapaan, vaan elättivät itseään palkkatyöllä, jota tekivät isännilleen tai muille tilallisille.

Vuoden 1918 torpparilain perusteella mäkitupalaisetkin saivat lunastaa töllinsä itselleen. Kylä tyhjeni vasta 1960-luvulla, jolloin viimeiset asukkaat muuttivat Luhangan kirkolle.

Kesämuseossa on mahdollisuus tutustua vanhanajan tilaan ja rakennuksiin sekä peltoalueisiin

Museon kuvia


Palvelemme kielillä

Englanti, Suomi, Ruotsi, Saksa

Toimiala

Asukas- kotiseutu-, kylä- ja kaupunginosayhdistykset

Teemat

asukas- ja kylätoiminta, perinteet, historia, sukuseurat, talkoot, yhdistyksen sääntömääräinen toiminta

Avainsanat

Luhanka, Mäkitupalaismuseo, kotiseutuyhdistys, kotiseutumuseo, museot

Kohderyhmä

jäsenet, kuntalaiset, perheet, vapaaehtoiset

Ikäryhmä

kaikenikäiset

Osoitteet

  • Käyntiosoite: Tammijärventie 164, 19910 Luhanka

    Tammijärventie 164, Luhanka, Suomi

Yhteystiedot

Kotikunta: Luhanka
Sähköposti:
makitupalaismuseo@gmail.com
Puhelin: 040 8440153

Lisätietoa verkossa

Kotisivu: Luhangan Kotiseutuyhdistys

Facebook, Kotiseutuyhdistys
Facebook, Mäkitupalaismuseo

Toiminta-alue

Alue
Keski-Suomi

Kunta
Luhanka

Kaupunginosa / Kylä
Tammijärvi

Käyntiosoite: Tammijärventie 164, 19910 Luhanka

Tammijärventie 164, Luhanka, Suomi