Yhdistyksiä koskevia lakiuudistuksia tulossa

Yhdistyksiä koskevia lakiuudistuksia tulossa

Yhdistyksiä koskettavia lakiuudistuksia on luvassa lähitulevaisuudessa useampia. Suurimpana muutoksena edessä siintää yhdistyslain uudistus, ja useita yhdistyksiä koskettaa myös uusi avoimuusrekisterilainsäädäntö. Kummankin lakiuudistuksen osalta yhdistysten on tärkeä arvioida vaikutuksia omaan toimintaan, varautua mahdollisiin muutostarpeisiin sekä arvioida uuden lainsäädännön tuomia uusia mahdollisuuksia.

Yhdistyslaki uudistuu – mikä muuttuu?

Yhdistyslain uudistuksen tavoitteena on helpottaa yhdistysten toimintaa sekä muuta yhteisöllistä kansalaistoimintaa. Vuodesta 2019 valmisteltu lakiehdotus valmistui hallituksen esitykseksi ja oli lausuttavana vuonna 2021. Eduskuntaan se on tulossa arviolta syksyllä 2022. Uudistettu lainsäädäntö tulisi mahdollisesti voimaan vuonna 2023.

Ehdotettu uudistus on laaja, mutta ei vaadi esim. yhdistysten sääntöjen tai muun toiminnan suoria muutoksia. Uudistuksessa yhdistyksen sääntöjen pakollisten sääntökohtien määrä vähenisi, ja yhä useampia nykyisin säännöissä määriteltäviä asioita, kuten hallituksen toimikausi tai kokouskutsuaika, siirtyisi suoraan lakiin nk. olettamasäännöksiksi. Niistä voitaisiin edelleen määrätä yhdistyksen säännöissä, mutta sääntökohdan puuttuessa löytyisi määräys suoraan laista.

Merkittävä muutos olisi mm. toimitusjohtajan lisääminen toimielimenä yhdistyslakiin, minkä tavoitteena on selkeyttää yhdistyksen päivittäistä hallintoa. Lisäksi jatkossa yhdistysten yhdistyminen lisättäisiin lakiin, jolloin se olisi juridisesti yksinkertaisempaa ja vastaisi osakeyhtiöiden fuusioitumista.

Pienille yhdistyksille mahdollistettaisiin kevyempi kirjanpitomenettely, nk. tilinpito. Siinä yhdistyksen tulot ja menot merkittäisiin aikajärjestyksessä kassaperusteisesti, eikä kirjanpitolain noudattamista vaadittaisi, mikä on omiaan helpottamaan pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa. Uudistuksen yhteydessä suunnitellaan myös uutta toimintaryhmälakia, joka mahdollistaisi lyhytkestoisemman yhteisöllisen toiminnan ilman yhdistykseksi rekisteröitymistä.

Jo nyt, ennen varsinaista kokonaisuudistusta, ollaan helpottamassa yhdistysten etäkokoustamista korona-aikana voimaan astunutta poikkeuslainsäädäntöä vastaavalla tavalla. Etäosallistumista koskevasta osauudistuksesta voit lukea esim. Sosten uutisesta. Kokonaisuudistuksesta kerrotaan mm. eduskunnan sivuilla ja myös KPMG on koonnut sivuilleen hyvän paketin aiheesta yhdistysten näkökulmasta.

Avoimuusrekisteri tuo vaikuttamisen esiin

Uuden avoimuusrekisterilain tavoitteena on parantaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvan vaikuttamisen, eli lobbauksen, näkyvyyttä ja vahvistaa näin demokratiaa ja kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Lakiuudistusta on valmisteltu vuodesta 2020 ja kesäkuussa 2022 Suomen hallitus on esittänyt eduskunnalle Suomeen säädettäväksi avoimuusrekisterilakia.

Lain piiriin kuuluvaa vaikuttamistyötä tekevät myös monet järjestöt ja yhdistykset. Avoimuusrekisteri kokoaa tiedot valtakunnan tason vaikuttamisesta avoimesti saataville ja velvoittaa lobbausta tekeviä yhteisöjä ilmoittamaan säännöllisesti vaikuttamistyöstään.

Avoimuusrekisterilaki kohdistuu eduskunta- ja ministeriötason vaikuttamiseen, ja sen piirissä ovat päätoimista vaikuttamistoimintaa ja siihen liittyvää neuvontaa tekeviin tahoihin. Näitä voivat olla esim. kansalaisjärjestöt, etujärjestöt, yritykset ja vaikuttajaviestintätoimistot. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta jää rekisterin ulkopuolelle sekä suurin osan pienistä yhdistyksistä, joiden vaikuttamistoiminta on usein satunnaista ja pienimuotoista. Yhdistyksen on tärkeä kuitenkin selvittää kuuluuko jokin sen harjoittama vaikuttamistoiminta lain säätelyn piiriin.

Vaikuttamistoimintaa tekevissä, usein valtakunnallisissa järjestöissä lakiuudistus lisää hallinnollista taakkaa, jonka suuruus riippuu vaikuttamisen määrästä ja laajuudesta. Avoimuusrekisterilainsäädäntö velvoittaa toimijoita rekisteröitymään rekisteriin sekä raportoimaan vaikuttamistoiminnasta määräajoin. Tarkoituksena on rekisteröidä yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat sekä myös yhteisön taloudellisia tietoja.

Arikkelin kokosi KYT-järjestöpalvelut

Asiasanat

lakimuutos, yhdistyslaki,