Mielipide: Järjestöjen asiantuntemus hyvinvoinnin ja terveyden tukena hyvinvointialueilla pitää hyödyntää

Mielipide: Järjestöjen asiantuntemus hyvinvoinnin ja terveyden tukena hyvinvointialueilla pitää hyödyntää

Keskisuomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokoopano otti mielipidekirjoituksella kantaa uuden hyvinvointialueen ja järjestöjen kumppanuuteen. Mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 22.1.22 (ksml.fi) ja jaetaan Yhdistystorilla kirjoittajien luvalla.

”Keski-Suomessa on rikas järjestöjen ja yhdistysten verkosto. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on noin 400, ja näistä potilas- ja kansanterveysjärjestöjä noin 60. Potilas- ja kansanterveysjärjestöillä on korvaamatonta asiantuntemusta ja järjestöissä tunnetaan ihmisen arki. Keskisuomalaisilla potilas- ja kansanterveysjärjestöillä on yli 20 000 jäsentä ja yli 1000 vapaaehtoista. Tavoitamme vuosittain ainakin 65 000 ihmistä.

Mitä pitäisi tehdä hyvinvointialueen valmistelussa?

    1. Nähdään järjestöt kumppanina ja niiden palvelut osana hoito- ja palvelupolkuja ja tuetaan järjestöjen ohjaus- ja auttamistoiminnan kehittymistä.
    2. Hyödynnetään järjestöjen vertaistoimintaa ja palveluja elintapamuutosten tukena.
    3. Järjestöt otetaan laajasti mukaan säännöllisiin tapaamisiin ja neuvotteluihin koskien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvinvointialueella. Luodaan rakenteet, joissa toimijoiden vuorovaikutus on säännöllistä ja luontevaa.
    4. Järjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan turvaamalla järjestöjen avustusten, kumppanuuksien ja toimintatilojen käyttöoikeuksien jatkuvuus sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
    5. Potilasjärjestöjen kokemustieto otetaan palvelujen kehittämisen ja hyte-työn seurannan ja arvioinnin keskiöön. Kokemustoimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja hyvinvointisuunnitelmien- ja kertomusten valmistelussa.
    6. Panostetaan osallisuuteen ja luodaan sille selkeät toimintamallit: huolehditaan yhdenvertaisista mahdollisuuksista osallistua esim. asiakasraateihin, kyselyihin, hoitopolkujen kehittämiseen.
    7. Sote-keskuksille asetetaan velvoite informoida asiakkaita järjestöjen tarjoamasta toiminnasta ja tuesta – vertaistuki nivotaan osaksi hoidon kokonaisuutta, monitoimijaisiin ja kokonaisvaltaisiin hoito- ja palvelupolkuihin.

Toivomme myös aluevaaliehdokkaiden ja äänestäjien edesauttavan näiden tavoitteiden toteutumista. Järjestöjen kanssa yhteistyössä rakennetaan ihmisen näköinen hyvinvointialue!

Edustamamme järjestöt ovat osa valtakunnallista Tarttumattomat -verkostoa. Verkosto edustaa käytännössä kaikkia suomalaista koskettavia suuria kansansairausryhmiä.”

 

Toiminnanjohtaja Anne Astikainen, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Kriisikeskuksen johtaja Tuija Hauvala, Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry/Kriisikeskus Mobile

Puheenjohtaja Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki, Aivoyhdistys Keski-Suomi ry

Puheenjohtaja Kati Laakso, Keski-Suomen Diabetesyhdistys ry

Toiminnanjohtaja Kristiina Pigg, Keski-Suomen Sydänpiiri ry

Puheenjohtaja Mari Sorsa, Keski-Suomen Hengitysyhdistys ry

 

Lisätietoja Tarttumattomat -verkoston vaalitavoitteista: Tarttumattomien_aluevaalitavoitteet_2022.pdf (tarttumattomat.fi)

Lisätietoja keskisuomalaisista potilas- ja kansanterveysjärjestöistä (yhdistystori.fi)

Asiasanat

hyvinvointialue, järjestöt, verkosto, potilas- ja kansanterveysjärjestöt, sote, sosiaali- ja terveys,