Maakunnalliset järjestöyhteistyön rakenteet – case Keski-Suomi

Maakunnalliset järjestöyhteistyön rakenteet – case Keski-Suomi

Monessa maakunnassa on ollut järjestöyhteistyön rakenteita jo pitkään. Vanhimmat on perustettu yli 10 vuotta sitten. Osassa maakuntia rakentaita on luotu tai uudistettu muutaman viime vuoden aikana. Oleellisen resurssin tähän ovat tuoneet Järjestö 2.0 -hankkeet.

Jokaisen maakunnan järjestöyhteistyön rakenteen syntyhistoria ja organisoituminen vaihtelevat. Yhteistä kaikille on mm. laajan järjestökentän kokoaminen ja yhteinen vaikuttamistyö sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen.  Maakunnallisista järjestöyhteistyön rakenteista kootaan parhaillaan toimintamallia Innokylään.

Kuvaan tässä blogissa keskisuomalaisia järjestöyhteistyön rakenteita, niiden syntyprosessia sekä tehtäviä ja aikaansaannoksia.

Keski-Suomen järjestöareena

Keski-Suomen Järjestöareena on toiminut vuodesta 2008 alkaen keskisuomalaisten järjestöjen ja Keski-Suomen liiton yhteistyöelimenä.

Järjestöareenan 10-vuotista taipaletta on tarkasteltu mm. Inka Hyvösen opinnäytetyössä. Hyvösen havaintojen mukaan ”Järjestöareenan tavoitteet ovat pysyneet pohjimmiltaan samana, vaikka asioiden painopisteet ovat muuttuneet vuosien varrella. Muun muassa maakunnallinen vaikuttaminen on ollut kestävä aihe läpi vuosikymmenen. Elinvoimaisuuden taustalla taas ovat tärkeäksi koetut aiheet, vaikuttamisen mahdollisuus sekä luottamus.” Järjestöareenan toiminnassa luotetaan verkostoon, jota puheenjohtaja tukee ja luotsaa eteenpäin. Järjestöareenan toimijat pitävät kuitenkin KYTin resurssia merkittävänä toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä

Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen käynnistyttyä Järjestöareenassa todettiin, että järjestöt tarvitsevat tiiviimpää yhteistä vaikuttamistyötä ja järjestöjen aseman vahvistamista. Sopivaa ratkaisua ja toimivaa rakennetta pohdittiin mm. järjestöjen ja maakuntaliiton sekä maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijoiden kanssa huolella. Halusimme modernin rakenteen joka ei ole sidoksissa poliittiseen päätöksentekoon eikä myöskään valtakunnallisiin uudistuksiin tai niiden mahdolliseen kariutumiseen.

Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä käynnisti toimintansa helmikuussa 2019. Kumppanuuspöytä toimii Järjestöareenan tavoitteiden mukaisesti. Se on vaikuttamisen ja kehittämisen kanava, joka tekee näkyväksi järjestöjen merkityksen, toiminnan ja asiantuntijuuden sekä vaikuttaa järjestöjen asemaan maakunnassa. Kumppanuuspöydässä on edustajat maakuntaliitosta ja sairaanhoitopiiristä sekä Keski-Suomen järjestöareenasta ja järjestöjen eri toimialoilta. Kumppanuuspöydässä olevat järjestöedustajat edustavat laajasti omaa toimialaansa.

Järjestötoimialojen verkostot.

Kumppanuuspöydässä oleva toimialansa (kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, monikulttuurisuus-, eläkeläis-, vammais-, kansanterveys- jne) järjestöedustaja pitää yhteyttä oman toimialansa järjestöihin ja yhdistyksiin sekä aktivoi kyseisiä järjestöverkostoja (”tuo tullessas, vie mennessäs”). Tämän ansiosta maakuntaan on syntynyt lukuisia uusiakin järjestöjen toimialakohtaisia verkostoja, esimerkkinä sote-järjestöjen verkostot

Mitä olemme saaneet aikaan yhteistyörakenteiden ja verkostojen ansiosta?

Peilaan lopuksi keskisuomalaisia järjestöyhteistyön rakenteita ja niiden aikaansaannoksia dosentti Jorma Niemelän pohdintaan järjestöjen maakunnallisesta yhteistyöstä.

  1. Keski-Suomessa on edellä kuvattujen rakenteiden avulla vahvistettu yhteistyötä sekä järjestöjen kesken että järjestöjen, maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin sekä kuntien kesken. Toimialakohtaisten verkostojen ansiosta järjestöt tuntevat toinen toisensa paremmin. Näissä verkostoissa  on myös entisestään vahvistunut järjestöjen rooli palveluiden käyttäjien äänitorvena.
  2. Yhteistyörakenteiden ansiosta järjestöt ovat toimineet maakuntahallinnon aktiivisina neuvottelukumppaneina edellisen soten rakentamisvaiheessa ja uuden soten kynnyksellä.
  3. Asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa on vielä paljon tekemistä, mutta sitä jatketaan resurssien salliessa myös tulevassa sotessa.
  4. Yhteistyörakenteiden voimin olemme koonneet tietoa maakunnan järjestöistä ja niiden toiminnasta.
  5. Koottua tietoa on välitetty eväiksi maakunnallisen hyte-ohjelmaan sekä jalostettu mm. terveysasemien käyttöön, jotta järjestöjen pariin osataan ohjata ihmisiä.
  6. Maakunnallisten rakenteiden lisäksi myös järjestöjen ja kuntien keskinäiset rakenteet ja yhteistyö ovat Keski-Suomessa kehittyneet huimasti viimeisten vuosien aikana.

Keski-Suomessa rakenteiden organisoitumisvalinnat ovat kulkeneet selkeästi Keski-Suomen ”kumppanuusreittiä”. Pikaratkaisujen sijaan tärkeää on ollut osallisuus ja luottamus. Tämä on ollut viisasta, sillä nämä rakenteet kantavat myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja: Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke. anne.astikainen@kyt.fi; 050 344 0429

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.

PS Tähän asti ilmestyneet ja tulossa olevat blogit kootaan Yhdistystorille