Sadan pisteen TVS – onko sellaista?

Sadan pisteen TVS – onko sellaista?
Lähes jokainen sote-järjestötyöntekijä tulee tutuksi STEAn tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen (TVS), arvioinnin, seurannan, tulosten, tavoitteiden, mittareiden ja lopulta rahoittajan TVS:stä antamien pisteiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA kerää avustuksensaajilta tietoa siitä, mitä avustettavalla toiminnalla saadaan aikaan. TVS tehdään tyypillisesti Ak-avustuksista ja yleisavustuksista. Väliraportti tehdään hankkeista. Sisällöltään TVS ja väliraportti ovat kuitenkin samat.
Millainen väliraportin tai TVS:n tulisi olla, että siitä saisi täydet pisteet? 
Moni avustuksen saaja pohtii, millä ihmeellä siihen sataan pisteeseen pääsee. Kun ei meinaa päästä puoliväliinkään. Pisteytys on rahoittajalle ensinnäkin työkalu, jonka avulla se voi vertailla samantyyppisiä avustuskohteita keskenään. Avustuksensaajalle pisteet taas tarjoavat mahdollisuuden pohtia toiminnan etenemistä; miten on mennyt noin niin kuin omasta mielestä? Koska järjestötoiminnankin ajatuksena on jatkuva kehittäminen, sata pistettä ei aina ole edes mahdollinen tavoite. Siinä mielessä siis lohduttava tieto!
Hyvätkään pisteet eivät  välttämättä tarkoita sitä, että avustussummaan saisi korotuksen tai että toiminnalle tulisi jatkoa. Näihin vaikuttavat monet muut asiat, kuten toimintaympäristön muutos tai vaikka toiminnan kuuluminen julkisen sektorin vastuulle.
Laadukasta raportointia oman toiminnan kehittämiseen
Laadukasta raporttia syntyy silloin, jos seuranta ja arviointi on räätälöity ja rakennettu avustuksen saajan oman toiminnan kehittämistä varten. Hyvässä raportissa on vastattu siihen mitä kysytään ja konkretisoitu myös ylätason tulokset. Jos ”yhteisöllisyys on lisääntynyt”, niin mitä se tarkoittaa rautalangasta vääntäen?
Kerro siis selkeästi kaksi asiaa:
1) mitä hyötyä toiminnasta on ja miten se tiedetään sekä
2) miten toiminta on edesauttanut tulosten saavuttamista
Yllä oleva juttu pohjautuu STEAn seurantavastaava Jaakko Kiilusen alustukseen Sadan pisteen TVS, joka on katsottavissa Youtubessa. Lisäohjeita mm. STEAn aineistopankista
PS. Kiilusen alustuksen kuunneltuani pohdin, että tämähän on yksinkertaista. Toisaalta, hyvin tehtynä kaikki tämä vaatii huolellista suunnittelua, tiedonkeruuta ja dokumentointia. Toimintaympäristön kovasti muuttuessa hommasta tulee entistäkin haastavampaa ja monen palikan uudelleen järjestelyä. Pienillä resursseilla toimiville yhdistyksille TVS on todella iso ponnistus. Parhaimmillaan raportin laadinta ja ennen kaikkea raportin äärellä syntynyt pohdinta on avustuksensaajan omaa toimintaa kehittävää.
Jyväskylässä 27.9.2019 hankehakemuksen ja väliraportin äärellä,
järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen