Paljon puhetta vai myös villoja – keskisuomalaisten järjestöjen vaikuttamistoiminnan hyödyt maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua

Paljon puhetta vai myös villoja – keskisuomalaisten järjestöjen vaikuttamistoiminnan hyödyt maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua

Mitä keskisuomalaisille järjestöille jäi käteen maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen. Tuliko pelkästään puhetta vaiko myös villoja? Oliko vaikuttamistyöstä hyötyä? Seuraavia asioita nostin esiin lyhyessä puheenvuorossani valtakunnallisilla sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä 10.4.2019. 

 Järjestöt mukana Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistustyössä

Keski-Suomessa uudistuksen valmistelua tehtiin pääasiassa olemassa olevia verkostoja hyödyntäen. Varsinaisia kiinteitä työryhmiä oli hyvin vähän. Toiseksi valmistelua tehtiin yhteissuunnittelun periaatteella; suunnitelmia julkaistiin keskeneräisinä jatkojalostettavaksi.

Järjestöt olivat uudistuksen valmistelussa tiiviisti mukana. Järjestimme yhdessä vastuuvalmistelijoiden kanssa eri järjestöjä osallistavia tilaisuuksia. Teimme lausuntoja Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan ja lakiluonnoksiin. Tuotimme maakunta- ja kuntatoimijoille tietoa järjestöistä, esimerkiksi Keski-Suomen järjestökartoituksen. Laadimme sisältöä uuden maakunnan verkkosivuille. Olimme mukana maakunnallisessa osallisuus- ja hyvinvointityössä. Osallistuimme palveluntuottajien tapaamisiin ja työryhmiin. Kaikessa tässä pidimme pinnalla järjestöjen ja kansalaisten sekä erityisryhmien ääntä.

Mitä ainakin jäi käteen?

Keski-Suomessa uudistus ajetaan hallitusti alas kesäkuun loppuun mennessä. Kertynyt tieto ja kokemukset raportoidaan kaikkien käyttöön. Uudistuksen seuraavista askelista ja malleista tietysti riippuu se, miten paljon tehdystä työstä voidaan jatkossa hyödyntää. Uudistuksen johtoryhmä ja valmistelijat ovat kuitenkin jo todenneet, että kaikissa valmisteluun osallistuneissa organisaatioissa on valmius ja halu sitoutua järjestökumppanuuteen. Samoin valmistelun aikana syntyneet rakenteet halutaan säilyttää. 

Uudistuksen ympärillä tehdyn työn ansiosta järjestöt ovat tulleet näkyviksi. Järjestöjen vaikuttamistoiminnan ansiosta maakunnan valmistelussa osattiin hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta. Lisäksi useat järjestötoimijat selkeyttivät omaa toimintaansa ja rooliaan sekä kirkastivat omia toimintaperiaatteitaan. Järjestöillä on nyt myös aiempaa paremmat taidot seurata toimintaympäristön muutoksia.

Valmisteluprosessin kuluessa eri toimijat oppivat tuntemaan toisiaan ja loivat uusia yhteistyösuhteita.  Substanssiperusteiset verkostot tiivistivät yhteistyötään. Tämän ansiosta usean erityisryhmän tarpeita kuultiin aiempaa vahvemmin. Palveluntuottajien tapaamisten kautta yksityiset toimijat oivalsivat uudella tavalla järjestöjen roolin ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet.

Keskisuomalaisten ihmisten ja järjestöjen kannalta monia tärkeitä asioita nivottiin tulevan maakunnan rakenteisiin. Kun uutta maakuntaa ei ainakaan vielä syntynyt, nämä asiat kiinnittyvät ainakin toistaiseksi Keski-Suomen liittoon; esimerkkinä järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä sekä maakunnallinen hyvinvointisuunnitelma.

Maakuntaan kiinnittyneen vaikuttamistyön lisäksi on edistetty järjestöjen ja kuntien yhteistyötä. Siinä on otettu merkittäviä askelia yhteisen hyvinvointityön suuntaan. Kunnissa on aikaisempaa enemmän tahtoa huolehtia järjestöjen toimintaedellytyksistä, kun järjestöjen merkitys on kirkastunut. Moni kunta on innostunut tiiviimpään järjestöyhteistyöhön ja nimennyt muun muassa järjestöyhdyshenkilön. Kaikkea tätä työstä on edistetty mm. alueellisissa elinvoimapajoissa eri puolilla maakuntaa.

Huomioitava myös jatkossa

Uudistuksen kaaduttua moni asia jäi kesken. Tähän mennessä tehty työ auttaa kuitenkin hahmottamaan sitä, mitkä asiat ovat järjestöjen ja ihmisten kannalta kriittisen tärkeitä. Järjestöjen huolenaiheet ovat liittyneet erityisesti tiedolla johtamiseen, integraatioon ja järjestötoiminnan moninaisuuden säilyttämiseen.

Monelle järjestölle päänvaivaa aiheutti paine erottaa tiukasti toisistaan palvelutuotanto ja muu toiminta.  Järjestöjen moninaisuus näkyi istuvan huonosti nyt rakenteilla olleeseen malliin. Järjestötoiminnan taustalla on aina eri ihmisryhmien tarpeet ja palveluvajeet. Myös palvelut ovat siis järjestöissä pohjimmiltaan kansalaistoimintaa. Monen järjestön kannalta kriittinen kysymys jatkossa onkin toiminnan moninaisuuden säilyttäminen, ns. hybridinä toimiminen. Järjestöjen asiakkaat ovat useimmiten heikoimmassa asemassa olevia, jotka hyötyvät nimenomaan palveluiden ja järjestölähtöisen toiminnan yhdistelmästä. Tätä ainutlaatuisuutta meillä ei ole varaa menettää.

Olipa seuraava sote-malli millainen tahansa, sitä tulee johtaa ja seurata tiedolla. On otettava huomioon nyt todetut riskit sekä seurattava huolella asiakkaisiin ja eri toimijoihin kohdistuvia vaikutuksia. Siksi meidän on saatava kerättyä paljon nykyistä tarkempaa tietoa myös järjestöjen toiminnasta. Uudistuksen alkuperäisiä kulmakiviä oli integraatio. Meillä on yhteinen tehtävä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, ja siinä työssä tarvitaan kaikkia toimijoita.

On myös aiempaa vahvemmin ymmärrettävä ongelmien monimutkaisuus ja ilmiöpohjaisuus. Yksinäisyyden ja asunnottomuuden kanssa painiskeluun ei auta yksi konsti tai resepti, vaan monialainen yhteistyö ja osaaminen. Tämänkin takia olisi äärimmäisen tärkeää tunnustaa ja tunnistaa eri sektoreiden ja toimijoiden merkitys sekä varmistaa se, että kaikki asiantuntemus on käytettävissä alusta pitäen.

Verkostoituneen järjestökentän kanssa menemme eteenpäin kohti seuraaviakin sote-malleja!

Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen 10.4.2019