Kävi sotessa miten tahansa, järjestöväki tiivistää verkostojaan

Kävi sotessa miten tahansa, järjestöväki tiivistää verkostojaan

Sosiaali- ja terveysjärjestötoimijat monien muiden mukana odottavat soten etenemistä; perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä. Mutta kävi sotessa kuinka hyvänsä, keskisuomalaiset järjestötoimijat eivät lannistu. Täällä uskotaan järjestötoiminnan ytimeen sekä verkostotyöhön.

Uudistuksen suhteen on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoista skenaariota.

1. Eduskunta hyväksyy maakunnan ja soten ydinlait
2. Uudistus siirtyy seuraavan hallituksen ratkaistavaksi
3. Uudistus raukeaa kokonaan

Maakunnan uudistuksen järjestämisestä vastaavan Mikael Palolan mukaan toivottavin skenaario on se, että eduskunta hyväksyy maakunnan ja soten ydinlait ennen tämän hallituskauden päättymistä. Tällöin maakunnat itsehallinnollisina organisaatioina perustetaan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto maakunnan vastuulle varmistuu.

Jos ykkösskenaario ei toteudu, puolueet voivat sopia valmistelun jatkamisesta myös seuraavalla hallituskaudella. Tämä edellyttää sitä, että puolueiden kesken syntyy yhteisymmärrys siitä, millä linjalla jatketaan. Lakivalmistelu kuitenkin alkaisi alusta, joten maakuntien / itsehallinnollisen alueen aloitus olisi aikaisintaan vuonna 2023

Mikäli eduskunta ei ehdi lakipakettia käsittelemään eikä yhteistä näkemystä uudistuksen jatkumisesta synny, kansallisen ratkaisun etsiminen raukeaa kokonaan. Samoin Keski-Suomen uudistuksen valmistelu ajetaan alas. Valtio ja kunnat voivat edelleen uudistaa rakenteita sekä kehittää palveluja ja toimintamalleja voimassa olevien lakien pohjalta. Järjestöjen kannalta tämä tarkoittaisi mm. sitä, että yhteistyötä jatketaan olemassa olevien organisaatioiden (Keski-Suomen liitto, sairaanhoitopiiri, kunnat jne) kanssa.

Lakivalmistelusta ja rakenteista huolimatta järjestöjen mielestä on aina tärkeää huolehtia mm. asiakas- ja tarvelähtöisyydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, järjestöjen ja julkisen yhteistyöstä sekä asiakasraatien kokemusasiantuntijoiden kautta palautteen keräämisestä. Järjestöt kannattelevat  paikallisyhteisöllisyyttä ja siten lisäävät arjen turvallisuutta ja hyvinvointia. Järjestöillä on myös ainutlaatuinen rooli niiden ihmisten äänenkannattajina, joiden ääni ei muutoin yhteiskunnassa kuulu.  Muun muassa näiden asioiden vuoksi järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata niin maakunta- kuin kuntatasolla, kaikissa mahdollisissa skenaarioissa.

Onko tähän asti tehty turhaa työtä? Keski-Suomen tähänastinen valmistelu sote-uudistuksen suhteen ei kaikilta osin ole suoraan siirrettävissä esimerkiksi mahdolliseen tulossa olevaan kuntayhtymämalliin. Kaikkea tehtyä työtä ei näin ollen voida hyödyntää,  mutta suurin osa kylläkin kuten palveluprosessien mietintä; kaikesta huolimatta tarvitaan tietoa siitä, mikä nykypalveluissa toimii, mikä ei toimi ja mitä tulisi kehittää.

Keski-Suomessa toimivat järjestöt haluavat edelleen kehittää yhteistyötä ja laajentaa verkostojaan. Oivallinen rakenne tähän työhön on maakunnan ja järjestöjen kumppanuuspöytä, jonka seuraava tapaaminen on 22.3.19. Kumppanuuspöydän asialistalla tuolloin on mm. toiminnan painopisteiden valinta sekä verkostojen yhteistyön  tiivistäminen – lakivalmistelusta riippuen ja siitä huolimatta. Kumppanuuspöydän linjauksista tiedotetaan aktiivisesti, joten pysyttele kuulolla.

Anne Astikainen Järjestöjen muutosagentti, Kumppanuuspöydän puheenjohtaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry/ Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke

Lisätietoja Keski-Suomen varautumisesta eri skenaarioihin uudistuksen johtoryhmän kokouksesta

PS) Tämä juttu on kirjoitettu kahden perättäisen työkokouksen innoittamana. Kokoukset pidettiin 21.2.19 ja niihin osallistui yhteensä 45 valtakunnallisen sote-alan liiton aluetyöntekijää ja maakunnallisen sote-järjestön toimijaa. Toisessa kokouksessa mukana oli myös Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen järjestämisestä vastaava valmistelija Mikael Palola.