Järjestöjen monimuotoisuus ja erityisyys halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa

Järjestöjen monimuotoisuus ja erityisyys halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa
Järjestöjen vahvuutena on asiakkaan kuuntelu ja kokemuksen arvostaminen sekä palveluiden joustava räätälöinti. Järjestöt tulee ottaa yhteismitallisena mukaan kumppaneiksi ilman, että etukäteen suljetaan määrittelyillä jotain järjestöjä pois. Pitkin järjestämissuunnitelmaa pitää näkyä järjestöjen monimuotoisuus ja erityisyys.

Muun muassa tällä tavalla voidaan tiivistää keskisuomalaisten järjestötoimijoiden ydinviestejä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelulle. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä kokosi 15.1.19 yhteensä lähes sata järjestötoimijaa keskustelemaan siitä, mitä tulee huomioida maakunta- ja sote-uudistuksessa erityisesti järjestöjen näkökulmasta. Päivässä keskityttiin tarkastelemaan Keski-Suomen järjestämissuunnitelman kolmatta versiota.

Päivän yhteiskeskustelun ja työpajojen viesti tiivistettynä on seuraava: 

  • Järjestöjen vahvuutena on asiakkaan kuuntelu ja kokemuksen arvostaminen sekä palveluiden joustava räätälöinti. Järjestöt tulee ottaa yhteismitallisena mukaan kumppaneiksi ilman, että etukäteen suljetaan määrittelyillä jotain järjestöjä pois. Pitkin järjestämissuunnitelmaa pitää näkyä järjestöjen monimuotoisuus ja erityisyys.  Käsitteitä tulee määritellä (myös valtakunnallisesti), jotta syntyy yhteinen ymmärrys sisällöistä. Hoito- ja palveluketjujen rakentamiseen on luotava sovittu prosessi järjestöjen toimintojen mukaan saamiseksi. Palveluntuottajien yhteistyöhön järjestöjen kanssa tulee luoda kriteerit ja kannusteet. Kokemusasiantuntijat tulee ottaa tasavertaisina mukaan mm. palveluiden kehittämiseen.
  • Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisessa korostettiin maakunnan vastuuta huolehtia järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan avustusten jatkuvuudesta.
  • Palveluiden hankinnoissa toivotaan hyödynnettävän monipuolisia mekanismeja esimerkiksi yksioikoisen kilpailuttamisen sijaan.
  • Asiakkaiden ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta palveluohjaus on aivan keskeistä. Järjestöjen toimintojen pariin ohjaamisessa tarvitaan sähköisten alustojen lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta. Asiakaspalautteen antamisessa on oltava myös muut kanavat kuin digitaaliset. Lisäksi todettiin, että järjestämissuunnitelmasta tarvitaan myös selkokielinen versio.

Päivässä saatiin arvokasta tietoa ja vaikuttamismateriaalia. Sitä hyödynnetään mm. Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeen vaikuttamistoiminnassa ja käytännön toiminnan eteenpäin viemisessä.

Kaikki materiaali toimitetaan vastuuvalmistelijoille hyödynnettäväksi järjestämissuunnitelman seuraavan version laatimisessa sekä keskustellaan heidän kanssaan järjestöjen viesteistä.

Yleishyödyllisten toimijoiden tapaamiset ja työryhmät käynnistyvät

Maakunnan järjestäjä yhdessä Keski-Suomen yrittäjien kanssa kokoaa palveluiden tuottajia yhteisiin tapaamisiin ja työryhmiin. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivässä käynnistettiin yleishyödyllisten järjestötoimijoiden tapaamiset ja jatkossa käynnistetään myös yleishyödyllisten toimijoiden työryhmät. Ne tuottavat sisältöä hoito- ja palvelukokonaisuuksiin yleishyödyllisten toimijoiden sekä palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Nämä työryhmät tulevat olemaan avoimia, joten niihin voi tulla mukaan matkan varrella vuoden 2019 kuluessa. Ensimmäinen yleishyödyllisten toimijoiden tapaaminen on 21.2. klo 14.00-16.00 Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Lisää tietoa ja ilmoittautumisohjeet tulevat helmikuun alussa.

Päivä sai paljon kiitosta informaatioannistaan, työpajoista ja järjestlyistä. Kaikki päivän materiaalit kootaan Yhdistystorille Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeen sivustolle.

16.1.2019 Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen

Keski-Suomen järjestämisesta vastaava valmistelija Mikael Palola esittelee maakunnan etenemisvaihtoehtoja.

Kuva: Susanna Matikainen