Lisähavaintoja Keski-Suomen järjestämissuunnitelmasta

Lisähavaintoja Keski-Suomen järjestämissuunnitelmasta

Keski-Suomen järjestämissuunnitelman kolmas versio on julkaistu 4.12. julkisesti kommentoitavaksi ja yhdessä kehitettäväksi.  Ensimmäinen versio julkaistiin tammikuussa 2018 ja toinen versio huhtikuussa 2018.  Kommentointiaikaa on tällä erää 15.2.2019 saakka. Palautetta voi antaa otakantaa.fi -palvelussa tai jättää vapaamuotoisen lausunnon lausunto.fi -palveluun. Lopullisen suunnitelman hyväksyy uusi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto vuonna 2020.

 Kansalaisjärjestöjen kannalta järjestämissuunnitelmaan on kirjattu monia hyviä asioita.

Järjestämissuunnitelmassa on konkreettisia ehdotuksia kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuten mm. järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen, maakunnan järjestörahoitukseen, tiloihin ja eri toimijoiden yhteistyökäytäntöihin liittyen.  Näistä olen kirjoittanut koosteen Yhdistystorille 5.12.2018.

Järjestämissuunnitelmassa on myös useita mainintoja järjestöistä hoito- ja palvelukokonaisuuksissa, mm:

  • Sote-keskuksista kaavaillaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia, joista olisi saatavilla myös järjestöjen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja.
  • Ikäihmisten palveluita toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa ja asiakkaita ohjataan mm. järjestöjen vertaistuen piirin. Mielenterveys- ja päihdetyön palveluiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa.
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut toteutetaan perhekeskustoimintamallin mukaisesti yhteistyössä mm. kolmannen sektorin kanssa.
  • Ehkäisevän päihdetyön valvontavastuu on maakunnalla, mutta toteutus yhteistyössä mm. järjestöjen kanssa.
  • Välityömarkkinoilla olevien toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä ja myönnetään harkinnanvaraista hankeavustusta työllisyyttä tukeville kolmannen sektorin toimijoille.

Järjestöjen linkittymistä hoito- ja palvelukokonaisuuksiin edesauttaa se, että järjestämissuunnitelmaan on jo nyt kirjattu myös seuraavaa:

  • Järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään hoito- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.
  • Maakunnan palveluntuottajien kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään palveluntuottajien velvollisuudet ja mahdollisuudet tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä.
  • Maakunta tarjoaa(sosiaali- ja terveysalan) yleishyödyllisille kansalaisjärjestöille ja säätiöille asiantuntija- apua, edellyttää palveluntuottajia antamaan järjestöjen käyttöön toimitiloja ja myöntää niille avustuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään ei-taloudelliseen toimintaan.
  • Järjestöjen toiminnan pariin ohjaamista kehitetäänja siinä hyödynnetään sähköisenä alustana Yhdistystoria.

Tässä vaiheessa järjestämissuunnitelma näyttääkin yleishyödyllisten järjestöjen näkökulmasta katsottuna lupaavalta. Konkretisoimisen ja vaikuttamisenkin paikkoja kuitenkin vielä on, esimerkiksi:

  • Hoito- ja palvelukuvauksissa olevaan yhteistyöhön tulee rakentaa konkreettisia ehdotuksia ja sisältöä. Mikä olisi yhteistyössä ja järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämisessä toivottava minimitaso, entäpä maksimi? Nämä voivat liittyä vaikka tilojen käyttöön, asiakkaiden ohjaukseen järjestöjen toimintojen piiriin jne.
  • Mitä palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi sisällyttää, jotta yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa olisi toimivaa?
  • Miten järjestöjen toiminnan pariin ohjaaminen käytännössä onnistuu ja mistä ammattilaiset löytävät järjestöjen toiminnot? Ovatko kaikki toimijat jo kirjanneet tietonsa Yhdistystorille?
  • Suunnitelman liitteenä oleva ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelyiksi (s 164-167) kaipaa mielellään kommentteja ja täydennyksiä. Se on laadittu nopealla aikataululla ja käynyt vasta pienen kommentointikierroksen. Jako yleishyödylliseen toimintaan ja markkinoilla tuotettaviin palveluihin on erityisen tärkeä, koska markkinoilla tuotettaviin palveluihin ei voida myöntää julkisia avustuksia.
  • Lisäksi vielä (sosiaalihuoltolain 17 §) sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä havaintoja. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.
  • Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa sosiaalinen kuntoutus on kirjattu kaikkinensa tuotettavaksi asiakassetelillä, vaikka mm. sote-valiokunta ja monet järjestöt ovat esittäneet, että maakunnan on tarkoituksenmukaista kartoittaa alueellaan olevaa järjestötoimintaa ennen kuin se tekee päätöksen asiakassetelillä tuotettavien palvelujen tarkemmasta sisällöstä, ja että yleishyödyllinen järjestölähtöinen sosiaalinen kuntoutus olisi syytä erottaa valinnanvapauden piirissä olevista asiakassetelipalveluista. Tätä määrittelyä on hyvä tehdä järjestöjen ja maakunnan yhteistyönä. Oleellisessa roolissa ovat ne järjestötoimijat, joilla on sosiaalisen kuntoutuksen piiriin kuuluvia toimintoja. Sosiaalisen kuntoutuksen kuulumisen asiakassetelin piiriin on katsottu vaarantavan järjestöjen mahdollisuuden tarjota jatkossa matalan kynnyksen palveluja ja varhaista tukea ja saada niihin veikkausvoittovaroja – tämä ei ole maakunnan eikä myöskään asiakkaiden intressien mukaista.

Mitä nyt voi ja mitä kannattaisi tehdä

Tässä vaiheessa maakunnallisessa valmistelussa odotetaan ja seurataan valtakunnallisen tilanteen etenemistä ja lakipaketin kohtaloa. Mieleen saattaa hiipiä kysymys, kannattaako tehdä mitään – entäpä ellei sitä sotea tulekaan? Uudistus etenee joka tapauksessa muodossa tai toisessa ja se työ mitä nyt tehdään, hyödynnetään myös jatkossa. Siksi kannattaa vaikuttaa ja olla mukana.

  • Järjestöjen kannattaa keskustella järjestämissuunnitelmasta omissa verkostoissaan ja tehdä suunnitelmaan konkreettisia ehdotuksia sen jalostamiseksi.
  • Verkostojen tapaamisiin voi pyytää mukaan joko minua ja/ tai valmistelun vastuuhenkilöä kertomaan kunkin substanssin sisällöstä. Ellei ko. asiantuntija ole tiedossa, autan parhaani mukaan sellaisen löytämiseksi. Kuluvalla viikolla olen mukana keskustelemassa järjestämissuunnitelmasta mm. Jyväskylän seudun Valikko-ryhmässä sekä vanhus- ja vammaisneuvoston iltakoulussa.

Näiden lisäksi kannattaa mennä mukaan perusteilla oleviin työryhmiin, joita ovat:

  • Maakunnan järjestäjän koolle kutsumat palveluntuottajien työryhmät, joita kootaan parhaillaan. Lisätietoja mm. mikael.palola@keskisuomi.fi.
  • Maakunnan yleishyödyllisten järjestötoimijoiden työryhmät, jotka muodostetaan vuoden 2019 alussa. Lisätietoja anne.astikainen@kyt.fi.
  • Tietoa työryhmistä kootaan myös mm. Yhdistystorille niin pian kuin mahdollista.
  • Kannattaa myös tulla mukaan 15.1.2019 järjestöjen sote- ja maakuntapäivään, jonka kaikki työpajat ovat varmistuneet ja ne on päivitetty verkkoon. Ilmoittautuneita on jo lähes 50 ja vapaita paikkoja noin 30, eli varaa oma paikkasi ajoissa.

Rauhallista joulun odottelua toivotellen,
11.12.2018 järjestöjen muutosagentti Anne  Astikainen


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn