SOTE-järjestöt uudessa SOTE-järjestelmässä, Braxin raportin innoittamana

SOTE-järjestöt uudessa SOTE-järjestelmässä, Braxin raportin innoittamana

Tuija Braxin selvitys sosiaali- ja terveysjärjestöistä uudessa sote-järjestelmässä on erittäin mielenkiintoinen.  Selvityksestä on julkaistu väliraportti 3.518. Väliraportti antaa erinomaisen kuvan sote-järjestöjen muuttuvasta tilanteesta ja kuvaa etenkin järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteita varsin selkeästi. Erityisen iso muutos on sen, että kunkin järjestön on jatkossa tunnistava, muuttaako uudistus hyte-toiminnan luonteen, eli onko kyseinen toiminta jatkossa palvelua vai järjestölähtöistä hyte-toimintaa. Tämä arvio voi vaihdella maakunnittain, mikä entisestään lisää haasteellisuutta.

Harvinaista raportissa on se, että jo sisällysluettelon lukemalla pääsee kohtalaisen hyvin perille muuttuvasta tilanteesta. Kättä pidemmäksi avuksi kirjoitin omasta mielestäni keskeisistä kohdista pienen tiivistelmän.

Yleishyödyllisten toimijoiden mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 

Maakuntien ja kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (eli ns. hyte-työn) päävastuu säilyy kunnilla. Molemmille tulee hyte-työhön kannusteensa (eli valtionosuuden lisäosa) sen mukaan, miten hyvin ne toteuttavat hyte-tehtäväänsä. Kuntien lisäosaan vaikuttaa mm se, onko kuntaan nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilö tai miten hyvin järjestöt on otettu mukaan hyvinvointikertomuksen suunnitteluun, arviointiin ja toteutukseen. Näistä lisää http://alueuudistus.fi/hyte/kannusteet.

Joidenkin arvioiden mukaan kunnan kannuste tukea hyte-työtä heikentyy, kun hyte-työn (sote-palveluiden tarvetta laskevat) hyödyt koituvat jatkossa ensi sijassa maakunnan hyväksi. Kysymykseksi nouseekin se, millaiset intressit ja mahdollisuudet kunnille jää hyte-toimintaan liittyen? Onko kunnilla enää intressiä tukea selkeästi sote-palveluihin linkittyviä sote-järjestöjä? Vai onko intresseissä tukea jatkossa vain kuntien yhteistyöpinnassa olevia toimintoja ja toimijoita?

Monissa kunnissa kaivataan ja tarvitaan kuntien hyte-roolin nostamista elinvoiman lisäksi tai sen osana. Osa kunnista onkin päättänyt säilyttää osan sote-ammattilaisista kunnan palveluksessa. Keski-Suomen tuoreen järjestökartoituksen (järjestö- ja kuntakysely) perusteella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suhtaudutaan maakunnassa hyvin myönteisesti, ja useat kunnat haluavat jatkossakin tukea paikallisia järjestöjä sekä ottaa ne nykyistä tiiviimmin ja systemaattisemmin mukaan yhteistyöhön.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää onnistuakseen kuntien, maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Yhteistyön varmistamiseksi ja tietokatkosten ehkäisemiseksi kuntiin ja maakuntaan tarvitaan yhteyshenkilöt sekä hyte-työhön että järjestöyhteistyöhön.

Maakuntien ja kuntien mahdollisuudet tukea sote-järjestöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

Maakunnilla on edelleen mahdollisuus tukea sote-järjestöjä. Järjestöjen tukeminen kannattaa, sillä se erittäin todennäköisesti vähentää palvelukustannuksia. Tuija Braxin selvityksessä todetaan, että ”eduskuntakäsittelyn yhteydessä (joko sote-lakien perusteluissa tai eduskunnan mietinnössä) tulee yksiselitteisesti kirkastaa, että maakunnan yleiskatteinen rahoitus ja maakunnan toimivalta sekä velvoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittavat sitä, että maakunta voi avustaa hyte-työtä tekeviä kansalaisjärjestöjä niiden yleishyödyllisessä toiminnassa”.

Koska ainakaan julkilausuttuna tavoitteena tai tarkoituksena ei ole järjestöjen toimintaedellytysten kaventaminen, tulee järjestöille annettavia maakuntien ja kuntien avustuksia sekä siinä tapahtuvia muutoksia myös seurata sekä raportoida (THL:lle) systemaattisesti.

 Sote-järjestöt joilla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon

Sote-uudistus muuttaa järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaympäristöä monin tavoin. Tällaiset toiminnat ovat tähän saakka toimineet rinnakkain tai yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, ja jatkossa tätä mekanismia muuttaa mm. valinnanvapaus. Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan piirissä oleville toiminnoille syntyy uusia ja/tai uudenlaisia rajapintoja suhteessa voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan ja nämä rajapinnat ovat eri maakunnissa erilaisia. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että jotkut järjestöjen hyte-toiminnat ovat toisissa maakunnissa järjestölähtöisiä toimintoja ja toisissa maakunnissa niitä tuotetaan palveluina markkinaehtoisesti.

Lisäksi on huomattava, että eri maakunnissa valinnanvapauden puitteissa olevaa yksityistä palveluntuotantoa tullee olemaan hyvinkin eri mittakaavassa, mikä vaikuttaa siihen, minkälaisia rajapintoja järjestölähtöisille toiminnoille on kussakin maakunnassa syntymässä. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kasvava palveluala yksityisellä sektorilla, ja sote-uudistus saattaa lisätä näiden palveluiden puhtaasti markkinaehtoista kysyntää epäsuorasti. Saattaa olla esim. niin, että osa sote-palveluyrityksistä tuottaa tai alkaa tuottaa joko itsenäisesti tai valinnanvapausmarkkinoilla olevan brändinsä ja konserninsa puitteissa puhtaasti markkinalähtöisesti hyte-palveluita, jolloin heille voi nykyistä herkemmin syntyä näkemys, että järjestölähtöinen hyte-toiminta vie markkinoita heidän palveluiltaan ja siten vääristää kilpailua sopimattomalla tavalla.

Maakunnan työkalut ohjata hyte-työtä ja sen rajapintoja suhteessa palveluntuottajiin ja järjestölähtöisiin hyte-toimintoihin

Maakunnalla on useita keinoja ohjata hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä pohdittavia rajapintoja. Hyviä keinoja ovat mm. palveluntuottajien kanssa tehtävät sopimukset ja asetettavat laatukriteerit sekä palveluntuottajien korvaukset, jotka kannustavat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Palvelu- ja hoitopolkujen eheyden varmistamiseksi maakuntien olisi myös hyvä valmistella malleja, joihin voidaan kuvata sote-palvelut ja järjestölähtöiset toiminnot, joiden piirin asiakas neuvotaan hakeutumaan.

Toimintaympäristön muuttumisesta seuraa mm:

  1. Kunkin järjestön on tunnistava, muuttaako uudistus hyte-toiminnan luonteen, eli onko kyseinen toiminta jatkossa palvelua vai järjestölähtöistä toimintaa. Tämä arvio voi vaihdella maakunnittain. Järjestöjen tulee saada maakunnasta apua oman arvionsa tekemiseen.
  2. Stean ja muiden valtionapuviranomaisten on myös osattava tehdä oma arvionsa yllä kuvatusta tilanteesta ja pystyttävä kuvaamaan arviointikriteereitään julkisesti.
  3. Maakunnassa tulee laatia julkinen lista järjestölähtöisistä hyte-toiminnoista.
  4. Maakunnan liikelaitoksen (ja osaltaan sote-keskusten) vastuulla olevassa asiakassuunnitelmien laadinnassa ja palveluohjauksessa on osattava neuvoa asiakkaille, mitä järjestölähtöisiä hyte-toimia maakunnassa on tarjolla asiakkaan tilanteeseen sopivasti.
  5. Kuntien on osattava tunnistaa kaikkien järjestöjen rooli kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Maakuntien ja kuntien hyte-kannustimen indikaattoreihin onkin lisättävä myös sote-järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö liikuntajärjestöyhteistyön lisäksi.
Millaisia mahdollisuuksia yleishyödyllisillä yhteisöillä on toimia kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle tai muille yleishyödyllisille sotetoimijoille?

Kumppanuudet ovat mahdollisia lähes rajattomasti, kunhan kumppanuuksilla ei häivytetä markkinoilla toimimisen ja yleishyödyllisen toiminnan rajaa. Käytännössä rajanveto voi olla hankalaa. Näistä lisää raportissa s .52-56.

 

8.5.18 Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn