Järjestöjen on tärkeää tunnistaa oma paikkansa ja tehdä toimintaa näkyväksi

Maakunta- ja soteuudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020. Monessa järjestössä pohditaan, tuleeko uudistusta ja jos tulee, miten se meihin vaikuttaa? Moni asia on edelleen auki, ja kysymyksiä on enemmän kuin valmiita vastauksia. Järjestöillä on silti paljon konkreettisia vaikuttamisen paikkoja.  Järjestöjen on nyt erityisen tärkeää tunnistaa oma paikkansa ja tehdä omaa toimintaa sekä sen vaikuttavuutta näkyväksi.

Mitä jäisi tekemättä ilman järjestöjä? 

Jokaisen järjestön on hyvin tärkeää kirkastaa oma perustehtävänsä ja sitä kautta määritellä paikkansa uudistuvassa toimintaympäristössä. Oma paikka selkiintyy konkreettisesti pohtimalla esimerkiksi mitä tapahtuisi, ellei yhdistystä olisi. Mitä jäisi tekemättä? Toiminnasta kannattaa kertoa kaikissa mahdollisissa paikoissa. Tilasto- ja tutkitun tiedon rinnalla tavalliset tarinat ja pienet teot ovat kiinnostavia. Kaikki tämä on tärkeää huolimatta siitä, tuleeko soteuudistusta vai ei tai millainen siitä tulee. Toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa.

Toinen oleellinen tehtävä on avata mm. jäsenille, mistä muutoksessa on kysymys ja mikä muuttuu. Osa sote-alan valtakunnallista liitoista (mm. Diabetesliitto) onkin jo koonnut maakunnassa toimivista jäsenjärjestöistään soteyhdyshenkilöitä jäsentensä ja paikallisyhdistystensä tueksi. Jäsenten lisäksi on tarpeen tarjota osallisuuden kanavia kaikille heille, jotka eivät muutoin koe voivansa osallistua ja vaikuttaa.

Järjestöjen yhteistyössä on voimaa

Järjestökentällä tarvitaan keskinäistä tiivistä yhteistyötä sekä toiminnan näkyväksi tekemistä enemmän kuin koskaan. Järjestökentän on tunnettava toinen toisensa ja kerrottava toiminnastaan selkeästi, helposti tavoitettavasti. Järjestöjen tulee selkeyttää viestiään toiminnan vaikuttavuudesta ja opetella yhteistyön tekemistä myös uusien kumppaneiden kanssa. Yhteistyön pelisääntöjä ja reunaehtoja kannattaa itse olla luomassa ja määrittelemässä.

Valtakunnan taso

Valtakunnan tasolla odotetaan tällä hetkellä lakipaketin hyväksymistä kesän kuluessa. Nähtäväksi jää, millaisina lait lopulta hyväksytään. Erityisen kiinnostavaa on mm se, kirjataanko lopullisiin lakeihin palveluntuottajien velvoite yhteistyöhön myös kolmannen sektorin yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Näillä kirjauksilla varmistettaisiin järjestöjen osaamisen ja asiantuntijuuden näkyminen tulevissa palvelurakenteissa. Selvää on joka tapauksessa se, että suositukset yhteistyöstä eivät riitä vaan tarvitaan velvoitteita ja resursseja yhteistyöhön.

Valinnanvapauslain uusimmista käänteistä ja sen syistä on ansiokkaasti ja selkeästi kirjoittanut mm. SOSTEn lakimies Kirsi Väätämöinen. Kirsin blogin voit lukea täältä. Koko sote-uudistuksesta vuosien varrella on tehnyt tiiviin analyysin sote-toimittaja Tiina Merikanto.

Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista uudessa sote- ja maakuntamallissa odotetaan innolla. Lisää tietoa selvityksestä voit lukea STM:n sivuilta. Keskisuomalaisille toimijoille on tulossa keskustelutilaisuus selvitykseen liittyen 3.5.

Maakuntataso

Maakuntatasolla järjestöillä on jo nyt erityisen monta vaikuttamisen paikkaa. Maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön tulee sopia tavoitteet, rakenteet, vastuut, toimenpiteet ja resurssit. Tarvitaan aivan konkreettista sopimista ja sopimusten kirjaamista maakunnan strategisiin asiakirjoihin.

Maakuntalain mukaan maakunnalla on oltava maakuntastrategia, jossa on otettava huomioon mm asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet.

Keski-Suomeen on tavoitteena luoda maakunnallinen järjestöstrategia sekä maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä edistävä järjestöasioiden neuvottelukunta. Näistä molemmista on kirjaukset myös Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmaa on käsitelty lukuisissa järjestöverkostoissa ja tilaisuuksissa, ja järjestöt laativat suunnitelmaan liittyen ilahduttavan paljon lausuntoja. Järjestöstrategiaan ja järjestöasiain neuvottelukuntaan liittyen oman lausuntonsa on antanut Keski-Suomen järjestöareena.

Järjestämissuunnitelman työstäminen jatkuu ensimmäisen kommentointikierroksen jälkeen, ja seuraavan kerran suunnitelma on laajasti kommentoitavana jo huhtikuussa. Järjestöillä on nyt hyvin tärkeä aika ja paikka vaikuttaa suunnitelmaan. Tärkein kysymys on se, miten palvelut tulee järjestää, jotta ne palvelevat kaikkia maakunnan asukkaita – myös heitä, jotka tarvitsevat paljon palveluita ja joita monet järjestöt arjessaan kohtaavat. Ollaan aktiivisia ja yhteydessä puolin ja toisin, viedään asiantuntemuksemme uudistuksen valmisteluun!

Keski-Suomen maakuntaan laaditaan myös osallisuussuunnitelma sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma. Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke on mukana molempien työryhmissä. Näiden suunnitelmien tekeminen on aivan alkumetreillä, ja työn edetessä järjestöjä varmasti osallistetaan suunnitelmien tekemiseen.

Järjestöjenkin kannalta tärkeitä henkilöitä ovat syksyllä valittavat maakuntavaltuutetut. (Maakuntavaalit pidetään 28.10, mikäli lakipaketti menee kesällä läpi). Valtuutetut lopulta päättävät mm. maakuntastrategiasta ja järjestämissuunnitelmasta. Järjestöjen kannattaa koota voimat ja vaikuttaa sekä ennen että jälkeen vaalien. Vaikuttamisessa voi käyttää hyväksi vaikka SOSTEn vaaliteesejä. 

Paikallis- ja kuntataso

Maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen kuntien roolina on aiempaa vahvemmin hyvinvoinnin, terveyden ja elinvoiman edistäminen sekä ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen.  Suuri osa järjestöistä toimii paikallistasolla kuntien kumppaneina. Siksi on ensiarvoisen tärkeää vaikuttaa esimerkiksi kuntastrategioihin ja huolehtia siitä, että järjestöjen toimintaedellytykset (esim. avustukset ja tilat) säilyvät.

Hyvinvointikertomus on kunnan valtuustokausittain laadittava lakisääteinen, tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Oman kunnan hyvinvointikertomusprosessiin kannattaa pyrkiä mukaan sekä viedä sinne järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden ääntä.

Kunnissa moni asia jäisi toteuttamatta ilman  järjestöjä. Järjestöjen rooli harrastustoiminnan ja osallisuuden mahdollistajina, yksinäisyyden torjujina ja mielekkään tekemisen tarjoajina tunnistetaan kunnissa. Keski-Suomessa kuntien ja järjestöjen yhteistyötä vahvistetaan mm. elinvoimapajoilla, jotka käynnistyvät huhtikuussa.

Jenni Airaksisen (Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja) viesti järjestöille on: ”Olkaa näkyviä ja merkityksellisiä tulevaisuuden kunnassa!

Lopuksi: Vahvalla järjestöyhteistyöllä erilaisille ja eri kokoisille järjestöille löytyy luonteva ja tarkoituksenmukainen rooli suhteessa maakuntaan ja kuntiin. Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeen roolina on vaikuttaa uudistuksen valmisteluun ja huolehtia järjestöjen kannalta oleellisista sopimuksista sekä rakenteista ja tarjota järjestöille vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä ajankohtaista tietoa siitä, missä uudistuksessa mennään. Luodaan yhdessä järjestöystävällinen maakunta!

Järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen

PS) Ellet ole vielä tilannut uutiskirjettämme, tee se niin pysyt ajan tasalla.


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn